Meillä on Voima

Moni kysyy näinä aikoina itseltään: Mitä minä voin nyt tehdä maailman hyväksi? Miten voin auttaa? Miten voin vaikuttaa? 

Me voimme valita. Voimme valita mihin keskitymme, mihin uskomme, mitä ajattelemme. Voimme valita, mitä vahvistamme, mitä ruokimme. Voimme valita pitää parasta mahdollista huolta itsestämme ja hyvinvoinnistamme. Voimme valita tasapainottaa oman systeemimme, eheyttää järjestelmämme, päivittää ohjelmistomme. Oma tontti ensin. Jos emme siihen ole ennen kiinnittäneet huomiota, jos olemme olleet unessa, jumissa, piilossa, niin nyt on tullut aika. Nyt on aika.

Joskus teemme muutoksen vasta kun kipu kasvaa liian suureksi -kun emme voi sitä enää sivuuttaa. Kun emme voi enää jatkaa entiseen tapaan. Annetaan kivun toimia katalyyttina. Nähdään sen viesti.

Me ollaan täällä nyt, näissä ihmiskehoissa. Tämä hetki tässä kehossa on väliaikaista. Se on silmänräpäys ikuisuudessa. Perhosen siiven heilahdus. Me kaikki lähdetään täältä jokin päivä. Mitä valitsemme tehdä ennen sitä?

Millaista energiaa haluamme säteillä ympärillemme, maailmaan? Mitä haluan vahvistaa, ylläpitää, kasvattaa, levittää?

Kun itsellä on tasapainoinen ja rauhallinen olo, siitä rauhasta käsin on hyvä kysyä itseltään, ytimeltään, sydämeltään, sisäiseltä viisaudeltaan: miten voin palvella? Miten voin olla mukana näissä talkoissa? Mihin suuntaan nyt?

Meissä kaikissa asuu ääretön potentiaali, voima, vahvuus, luovuus, älykkyys, sisäinen nerous. Yhdistämällä voimamme löydämme ratkaisut kaikkeen. Ratkaisut ovat jo olemassa, kun vain avaudumme niille.

Yhdistämällä neroutemme, intohimomme, motivaatiomme, voimme luoda äärettömästi uutta. Mutta tämä vaatii, että astumme esiin piilostamme, varjoista ja otamme käyttöön voimamme.

Albert Einstein sanoi, että ongelmia ei voi ratkaista samasta tietoisuudesta käsin kuin missä ne ovat syntyneet. Jos pelosta käsin toimiminen on johtanut meidät tiettyjen haasteiden äärelle, on löydettävä uusi tapa toimia. Rauhasta käsin. Rakkaudesta.

Mitä Rakkaus tekisi? Mitä kuolema sanoisi?

Miten minä voin tänään vahvistaa omaa sisäistä turvaa, rauhaa ja rakkautta? Sisäistä valoa, iloa, luottamusta? Jotta voin säteillä sitä ympäristööni. Jotta voin toimia siitä käsin.

Miten voin auttaa myös muita löytämään sitä?

Itse olen pohtinut sitä, miten voisimme tuoda lisää hyvinvointia, rauhaa ja rakkautta esim. kouluihin. Jotta siellä olisi kaikilla hyvä olla. Jotta se antaisi eväät ja työkalut hyvinvoinnin vaalimiseen, haasteiden edessä toimimiseen, potentiaalimme valjastamiseen, yhteistyöhön. Jotta siellä aina saisi tukea, jotta ne saisivat apua ketkä sitä tarvitsevat, eikä kenenkään kipu, paha olo, purkautuisi ympäristöön.

Viime aikoina ollut pinnalla paljon koulujen ja kotien sisäilma-teema. Onko meillä turvallista hengittää? Onko jotain, mitä voimme korjata, tai rakentaa uudelleen myös sisäisesti, jotta voimme kokea rauhaa ja turvaa?

Sodan jälkeen koitti uudelleenrakentaminen.
Yhteiskuntaa rakennettiin, mutta entä meidän, yksilöiden sisäinen rakennus? Sisäistä korjausta ja eheytystä teemme täällä yhä. Sota on ohi. Se ei ollut kenenkään syy. Survival shock, taistele-pakene-tila, pelkotila ei enää palvele meitä.

Kun itkemme kyyneleemme, suremme menestyksemme, viha ja katkeruus haihtuvat ja voimme antaa anteeksi. Voimme muistaa ilon, valon, keveyden, vapauden. Voimme rakentaa sisäisen turvan, luottamuksen, rauhan. Voimme löytää sen uudelleen, sillä siellä se on aina ollut. Se on kaikkialla.

Korjaustyössä tarvitsemme ihan jokaisen meidän kontribuutiota, halua, panosta vaurioituneen osan korjaamiseen ja uuden vahvan perustan rakentamiseen. Kollektiivisen limbisen järjestelmän eheytys 

Sanotaan, että sodan aikana ihmiset ovat kokeneet vahvinta yhteisöllisyyttä. Voisimmeko yhdistää voimamme ja löytää sen yhteishengen ja voiman nyt, ymmärtää sen tärkeyden, antaa jokaisen myrskyn vahvistaa juuriamme?

On paljon, mitä jokainen meistä voi tehdä. Silmien avautuminen lisätköön motivaatiotamme tähän uudistustyöhön, muutokseen ja uudelleenrakentamiseen.

Rauhaa ja Rakkautta maailmaan. 

Iloa ja valoa päivääsi!