Mitä toivon ihmiskunnalle?
Yhteyttä.
Yhteisöllisyyttä.
Ettei kenenkään täällä tarvitsisi olla yksin kivun kanssa. Ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin haasteineen.
Että yhteisö tuntuisi turvalliselta ja sen tukemana ja rohkaisemana ei olisi ikinä epäilystäkään siitä, ettemmekö selviäisi haasteistamme ja jaksaisimme jatkaa.
Toivon, että uskaltaisimme kohdata omat ja toistemme kivut.
Että pystyisimme olemaan itsellemme läsnä ja sitä kautta myös toisillemme.
Toivon ettemme pakenisi, piiloutuisi, tuhoaisi, turruttaisi, kääntäisi katsetta, sulkisi sydäntämme, itseltämme eikä muilta.
Toivon, että uskaltaisimme tuntea. Että meillä olisi turva kohdata ja tuntea ihan kaikki tunteet, vastustamatta, pakenematta ja antaa energian virrata vapaasti.
Toivon, että uskaltaisimme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ymmärretyiksi. Ennen kaikkea itsellemme. Siten voimme nähdä myös toiset, syvästi, ilman kuoria. Uskaltaimme katsoa ja kohdata itsemme toisissa. Nähdä sen kaiken taakse, nähdä ytimeen. Nähdä rakkauden, jumaluuden. Kun olemme kohdanneet itsemme ja hyväksyneet kaiken mitä näemme, voimme ymmärtää ja rakastaa syvästi myös muita.
Toivon, että voisimme olla itsellemme ja toisillemme sitä, mitä tulimme tänne olemaan. Läsnäoloa, myötätuntoa, armoa ja Rakkautta.
Hyväksyvä, rakkaudellinen, yhteydellinen läsnäolo. Itseämme ja muita kohtaan. Se parantaa. Se tekee ihmeitä.
Kiitos.
❤️
Yhteyttä.
Yhteisöllisyyttä.
Ettei kenenkään täällä tarvitsisi olla yksin kivun kanssa. Ettei kenenkään tarvitsisi jäädä yksin haasteineen.
Että yhteisö tuntuisi turvalliselta ja sen tukemana ja rohkaisemana ei olisi ikinä epäilystäkään siitä, ettemmekö selviäisi haasteistamme ja jaksaisimme jatkaa.
Toivon, että uskaltaisimme kohdata omat ja toistemme kivut.
Että pystyisimme olemaan itsellemme läsnä ja sitä kautta myös toisillemme.
Toivon ettemme pakenisi, piiloutuisi, tuhoaisi, turruttaisi, kääntäisi katsetta, sulkisi sydäntämme, itseltämme eikä muilta.
Toivon, että uskaltaisimme tuntea. Että meillä olisi turva kohdata ja tuntea ihan kaikki tunteet, vastustamatta, pakenematta ja antaa energian virrata vapaasti.
Toivon, että uskaltaisimme tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ymmärretyiksi. Ennen kaikkea itsellemme. Siten voimme nähdä myös toiset, syvästi, ilman kuoria. Uskaltaimme katsoa ja kohdata itsemme toisissa. Nähdä sen kaiken taakse, nähdä ytimeen. Nähdä rakkauden, jumaluuden. Kun olemme kohdanneet itsemme ja hyväksyneet kaiken mitä näemme, voimme ymmärtää ja rakastaa syvästi myös muita.
Toivon, että voisimme olla itsellemme ja toisillemme sitä, mitä tulimme tänne olemaan. Läsnäoloa, myötätuntoa, armoa ja Rakkautta.
Hyväksyvä, rakkaudellinen, yhteydellinen läsnäolo. Itseämme ja muita kohtaan. Se parantaa. Se tekee ihmeitä.
Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti